Joulun jälkeisenä viikonloppuna järjestimme pentutreffit Heiluvan Hännän tiloihin Pitäjänmäkeen. Paikkahan on pennuille hyvin tuttu entuudestaan. Laskimme Viiksikon ja Okra-setäkissan käpsyttelemään lattialle. vasta viikko oli kulunut luovutuksesta, mutta ohhoh, kylläpäs kissanpennut olivatkin ehtineet jo vieraantua toisistaan. Emo ja Okra nuuskittiin vuorollaan tuttuun tapaan, mutta sähinää ja murinaa oli kyllä pentujen kesken ilmassa. Leikittäminen ja ruokailu auttoivat kyllä tilannetta vähän kerrassaan paljon. Kaikki tuoksuivat mielestään selkeästi jo vierailta keskenään ja osaltaan tähän varmasti vaikutti juuri ennen luovutusta ollut sterilointiprojekti.
Kävimme myös kerran treenaamassa omalla perheellämme Heiluvan Hännän tiloissa ennen uutta vuotta. Ehdollistimme pennuille naksuttimen ja treenasimme kosketuskepin kosketusta kuonolla. Kivasti meni. Nuoltava tahna toimi hyvänä koulutuspalkkiona, Tuiskulle myös Orijen-pentunappulat. Treenasimme myös luoksetuloa eli kissoille omia nimiään. Videoilla näistä hieman esimerkkiä.
Uusi vuosi sujui kissanpennuilla tosi rohkeasti. Mitkään välähdykset tai pamaukset eivät saaneet kissojamme hätkähtämään. Verhot ikkunoiden edessä ja kovemmalla soiva musiikki auttoivat asiaa myös. Olimme itse rauhallisia ja leikitimme pentuja väsyneiksi jo päiväaikaan. Vaikka yksi koiristamme tällä kertaa todella säikähti rakettien valoja, kissat eivät reagoineet koirankaan käytökseen.
Uudenvuodenpäivänä olimme järjestämässä ja minä tuomaroimassa Nose Work -kokeita pitkää päivää koiriemme kera Salossa, joten anoppi Eeva ihana tuli päivällä useaksi tunniksi viihdyttämään kissojamme eli leikittämään ja ruokkimaan ja tsekkaamaan vessat.
Tammikuun toisena päivänä osallistuimme pentuinemme ja Okran kanssa oman koirakoulumme pentukurssille. Oi että, kuinka kisupentumme olivatkin reippaita – varsinkin Tuisku! Treenasimme ensin sermien takana pöydän päällä taas kosketuskeppiä sekä uutena kuonolla käteen kohdentamista, mutta Tuisku varsinkin hinkusi päästä lähemmäs koiranpentujakin treenaamaan. Molemmat natiaisemme kävivät myös haistelemassa toimistotilassa odottelevaa, kouluttajamme Saanan koiraa aivan nenäkontaktilla asti verkko-oven takaa. Wau!
Tuiskun kanssa kävimme treenaamassa käsikohdennusta myös pujotteluradalla koiranpentujen edessä. Tämä oli samalla tietenkin koiranpennuille mahtavaa siedätystä kissoihin – ja hienosti heillä sujuikin! Nutriplus-geeli oli mahtava tehopalkkio jälleen kerran molemmille pennuillemme.
Oi että sitä sai olla ylpeä pennuistaan, ah. Okra-sedällehän tällaiset treenit ovat aivan piece of cake – niin nähty juttu. Se auttoi myös malliopettajana pentuja odottamaan isossa koiranhäkissä. Pienemmässä Tuisku olikin sitä mieltä – hyvin äänekkäästi – että “mä haluuuuun treeenaaamaaaaan!” Kertakaikkisen päättäväinen ja hauska pikkutyttö siis 🙂