Tiistai meneekin nyt köllötellessä kotosalla. Emokissalla on vatsavaivoja ja röntgenissä paljastui ilmeisesti munuaisiin liittyvää vaivaa. Maanantain lääkärireissusujui kuitenkin oikein hienosti. Joudumme pakkoruokkimaan emoa ruiskulla ja samalla treenaamme pennuillekin ruiskuruokintaa. Nutriplussa maistuu pennuistakin hyvältä, sitä nuollaan ahnaasti sormesta. Emo alkaa onneksi voida paremmin tehoruokinnan jälkeen, mutta pidämme pentuja ja emoa nyt pitkälti levossa tiistain ajan. Koiria käydään toki moikkaamassa ja kiipeilemässä pitkin pientä taloamme. Silmät saa olla selässäkin pienten kanssa, etteivät ne tipahda mistään alas. Voih, toivottavasti emon vointi paranee pikaisesti entiselleen. Verikokeet täytyy vielä otattaa erikseen, koska nestevajauksen ja rauhoitteen vuoksi verenpaine oli tällä kertaa liian alhainen.
Pienille on jo varattu eläinlääkäriin tutustumisaika joulukuun alkuun, tästä viikon päähän rokotusaika (vuorossa tehosterokotteet) ja varhaissterilaatioon pikkuiset menevät juuri ennen uusiin koteihin muuttoaan joulun alla. Mutta ruskealta pikkutytöltä uupuu edelleen koti. Kyselyitä on tullut kyllä, mutta ei sellaista harrastavaa kotia, eli jossa vietäisiin kissoja oikeasti hihnalenkille ja haluttaisiin muutenkin virikkeistää kissaa ruualla, leluilla, korkeilla kiipeilypaikoilla ja aktivointitempuilla kouluttaen. Eli hohoi, sinäkö olisit aktiivisen kodin tarjoaja kenties? Luvassa olisi yhteisiä kimppatreenailuhetkiäkin muiden pentujen ja näiden huoltajien kanssa.